Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.

Johannes Jauhiainen  Maailma.net  22.1.2020

Joulukuussa 2017 Ahmed Abu Artema käveli Gazan ja Israelin välisen raja-aidan viertä. Häntä turhautti. Israelin saartamassa Gazassa oli pulaa lääkkeistä ja peruspalveluista, ja kaksi päivää aikaisemmin presidentti Donald Trump oli julistanut Yhdysvaltojen tunnustavan Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Uutisen lannistamana Artema kirjoitti Facebookiin päivityksen, jossa hän kutsui palestiinalaiset osoittamaan mieltään paluumuuton puolesta. Risuaidaksi hän kirjoitti #GreatReturnMarch eli ”Suuri paluumarssi”.

Päivityksestä tuli lähtölaukaus suurmielenosoituksille, joiden alkamisesta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta.

”On parempi osoittaa mieltään kuin kuolla hitaasti paikassa, joka on YK:n mukaan elinkelvoton”, Suomessa parhaillaan vieraileva Artema sanoo.

Myöhemmin Artema julkaisi myös Facebookissa mielenosoitusten periaatteet, joissa hän peräänkuulutti avoimuutta ja toivoi, ettei yksikään puolue, järjestö tai ammattiyhdistysliike omisi mielenosoituksia itselleen.

Lisäksi Artema vetosi väkivallattomuuteen, kansainvälisiin lakeihin ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 194, jonka mukaan palestiinalaisilla pakolaisilla on oikeus palata koteihinsa tai saada hyvitystä menetetystä omaisuudestaan.

YK:n palestiinalaispakolaisia auttava järjestö UNRWA luokittelee palestiinalaispakolaisiksi ne, jotka joutuivat pakenemaan Israelin perustamisesta seurannutta sotaa vuonna 1948, sekä heidän jälkeläisensä. Gazassa on UNRWA:n mukaan noin 1,4 miljoonaa pakolaista, joka on yli 70 prosenttia alueen koko väestöstä.

Arteman mukaan palestiinalaiset kokevat oikeuden palata pyhänä ja perustavanlaatuisena.

Vaikka kukaan ei voi puhua kaikkien palestiinalaisten puolesta, käsitys ei ole tuulesta temmattu. Gazan pakolaisyhteisöjen lisäksi monet palestiinalaispakolaiset Libanonissa, Syyriassa, Jordaniassa ja Israelin miehittämällä Länsirannalla ovat säilyttäneet entisten kotiensa avaimet siltä varalta, että he voisivat jonakin päivänä palata. Nykyään heitä on yhteensä yli viisi miljoonaa.

Jotain oli tehtävä

Merkittävän sosiaalisen liikkeen aikaan saanut Artema ei kuitenkaan koe olevansa ammatiltaan aktivisti. Tosin elämä Gazassa ei jättänyt paljon valinnanvaraa. Hän muistaa lapsuudestaan kyynelkaasun hajun, pommitukset ja sukulaisten kuolemia.

”Tällaiset kokemukset liikuttavat kaikkia normaaleja ihmisiä, joten haluan tehdä jotain tilanteen ratkaisemiseksi”, Artema sanoo.

Puhuessaan lapsuuden kokemuksistaan Artema ei vaikuta vihaiselta tai katkeralta. Sen sijaan hänen olemuksensa on rauhallinen ja hän painottaa useaan otteeseen väkivallattoman vastarinnan merkitystä. Arteman mukaan se edistää konfliktin ratkaisua ja myös israelilaisten kriittisyyttä saartoa kohtaan.  

”Mielenosoitusten aikana näin ryhmän israelilaisten aktivisteja raja-aidan toisella puolella. He heiluttivat Palestiinan lippua osoittaakseen solidaarisuutta. Se antoi minulle toivoa. Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää ja sen aiheuttamaa kurjuutta vastaan”, hän sanoo.

Tosin mielenosoituksissa on kahden vuoden aikana nähty monia erilaisia vaiheita. Esimerkiksi Gazassa valtaa pitävä Hamas on alkanut näkyvämmin tukea mielenosoituksia. Lisäksi mielenosoittajat ovat leikanneet raja-aitaa, heittäneet kiviä ja polttaneet autonrenkaita.

”Tietyt tahot Gazassa ovat paisutelleet omaa rooliansa mielenosoituksissa. He voivat tehdä niin, koska ovat vahvoja. Mielenosoitukset ovat kuitenkin kaikille avoimia. Raja-aidan leikkaaminen ei ole mielestäni väkivaltaista. Se on symbolinen teko, jolla osoitetaan, että emme hyväksy saartoa. Israelin armeija on tappanut satoja palestiinalaisia mielenosoitusten aikana, eikä yhtäkään israelilaista ole kuollut”, Artema sanoo.

Mielenosoitusten yhteydessä on myös loukkaantunut kymmeniä tuhansia palestiinalaisia. Joulukuussa 2019 mielenosoitukset pantiin tauolle, mutta niitä aiotaan jälleen järjestää vuosipäivän koittaessa maaliskuussa.

Anna Kontula sai Artemalta kiitosta ja Helsingin juutalaisilta satikutia

Viime viikolla otsikoihin nousi kansanedustaja Anna Kontulan (vas) kiinniotto Israelissa. Kontula pyrki Gazan kaistaleelle osana kansainvälistä aktivistiryhmää herättääkseen keskustelua Gazan tilanteesta. Artema tapasi Kontulan Helsingissä ja sanoo arvostavansa tämän toimia.

”Olemme ylpeitä Kontulasta. Ihmiset kärsivät Gazassa ja jokaisen tulisi osoittaa solidaarisuutta kärsiviä kohtaan, se on inhimillistä”, Artema sanoo.

Kiitosten lisäksi Kontula on saanut myös osakseen arvostelua. Esimerkiksi Helsingin juutalainen seurakunta paheksui sitä, että Kontula arvostelee Gazan saarrosta yksipuolisesti Israelia eikä esimerkiksi Egyptiä, joka hallinnoi Rafah’n rajatarkastuspistettä Gazan ja Egyptin välillä.

Arteman mukaan Egyptillä on naapurivaltiona tietty vaikutusvalta mutta painottaa, ettei sitä voi verrata Israeliin.

”Israel on toteuttanut etnisiä puhdistuksia, karkottanut palestiinalaisia kodeistaan ja asettanut saarron, jolla on katastrofaalisia seurauksia. Siksi huomio on kohdistettava ennen kaikkea Israeliin, ei Egyptiin”, Artema sanoo.

Vieraillessaan Suomessa Artema tapasi myös israelilaisia aseistakieltäytyjä. Heidän valintansa antavat Artemalle toivoa.  

”Ihmiset ovat uskomattomia. He voivat muuttaa ideat tosiasioiksi. Gazan tilanne on kestämätön, ja siksi saarron purkaminen olisi kaikkien etu.”

Scroll to top