Lausunto hallituksen ihmisoikeusselontekoon

Suomen hallitus on laatimassa ihmisoikeusselontekoa. Ulkoministeriö on pyytänyt lausuntoja siinä huomioitavista seikoista. ICAHD Finland on jättänyt lausunnon, joka on luettavissa alla.

Asia: PF0Y3QGC-9

Lausunto 30.06.2020

1. Millaisia sisällöllisiä asioita selonteossa tulisi näkemyksenne mukaan painottaa?

On tärkeää tarkastella päätösten ja toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Ihmisoikeusnäkökulman tulisi olla mukana poikkileikkaavasti ulko-, sisä- ja EU-politiikassa, ei vain erillisenä alueena.

Konkreettisena esimerkkinä ihmisoikeuskysymysten pitäisi olla keskeisellä sijalla puolustus- ja turvallisuustarvikkeiden viennin lisäksi myös tuonnissa, toisin kuin nyt. Ihmisoikeusvaikutusten arvioimisen tulisi myös olla keskeistä kauppapolitiikassa.

2. Muodostavatko selonteon neljä ilmiötä yhdessä toimivan kokonaisuuden? Tulisiko mielestänne jokin ilmiö korvata jollain toisella? Ehdotukset vaihtoehtoisista ilmiöistä pyydetään perustelemaan.

Ei kommenttia.

1) Sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja oikeusvaltiokehitys

3. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Sen lisäksi, että kuvataan “Suomen toimia kansainvälisen oikeuden ja oikeusvaltion vahvistamiseksi sekä sitä, miten Suomi panee täytäntöön ihmisoikeussopimusten velvoitteita ja saamiaan suosituksia”, olisi syytä kuvata Suomen toimia kansainvälisen oikeuden ja oikeusvaltion heikentämiseksi sekä sitä, miten Suomi ei pane täytäntöön kansainvälisten sopimusten velvoitteita.

Konkreettinen esimerkki: Suomen hallitus on myöntänyt asevientilupia mm. Turkkiin, Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin ja Israeliin. Tämä on EU:n aseviennin yhteisen kannan ja ATT- asekauppasopimuksen vastaista.

Toinen esimerkki: Suomi sallii Israelin laittomissa siirtokunnissa valmistettujen tuotteiden tuonnin. Siirtokunnat ovat kv. oikeuden vakavia rikkomuksia, ja kaikilla valtioilla on velvollisuus olla tunnustamatta ja tukematta niitä.

4. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

Suomea sitovat kv. sopimukset, ihmisoikeusjärjestöjen suositukset ja raportit sekä kv. oikeuden asiantuntijoiden ja auktoriteettien (esimerkiksi YK:n Kansainvälisen tuomioistuimen) lausunnot tulisi ottaa vakavasti ja niiden tulisi olla oleellinen osa päätöksentekoa.

Tämä tarkoittaisi vähimmillään sitä, että Suomi lopettaisi sellaisen aseviennin, joka rikkoo EU:n yhteistä kantaa ja ATT-asekauppasopimusta. Asetuonti pitäisi asettaa rutiininomaisen eettisen ja oikeudellisen arvioinnin kohteeksi joka hankinnan kohdalla.

Ihmisoikeudet eivät saisi olla vain yksi näkökulma muiden joukossa, joka kilpailee esim. kustannuskysymysten kanssa, vaan sopimusten rikkomattomuuden ja positiivisen ihmisoikeusvaikutusarvion tulisi olla välttämätön edellytys niin aseviennille kuin asehankinnoille.

2) Kestävä kehitys ja ihmisoikedet

5. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Suomen kehitysyhteistyön osalta tulisi arvioida sitä, missä määrin apu ylläpitää rakenteita, jotka ovat kehityksen esteenä, silloinkin kun apu itsessään on ongelmatonta tai tarpeellista.

6. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

Konkreettisena esimerkkinä Suomi antaa apua Palestiinalaishallinnolle Miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Palestiinalaishallinto toimii miehityksen alihankkijana ja estää palestiinalaisten poliittista kehitystä mm. vangitsemalla ja kiduttamalla ihmisiä. Niinpä tuki Palestiinalaishallinolle estää kestävää kehitystä ja ylläpitää jatkuvaa kriisiä.

Suomi on esimerkiksi muiden EU-maiden kanssa tukenut Palestiinaishallinnon poliisia, joka tukahduttaa demokratian mahdollisuuksia mm. mielivaltaisilla pidätyksillä ja kidutuksella, mihin Suomi ei tiettävästi ole koskaan puuttunut.

Ongelmana on se, että kehitysyhteistyö on irrotettu poliittisesta viitekehyksestään, tässä tapauksessa miehityksestä. Suomi ja EU paikkaavat oireita, mutta samalla estävät niiden takana olevien ongelmien ratkaisemista.

On paitsi poliittisesti ja moraalisesti kestämätöntä tukea miehitystä (mm. asekaupoilla ja sallimalla siirtokuntatuotteiden tuonnin), myös resurssien haaskausta antaa jatkuvasti apua samalla kun ylläpitää tilannetta, jonka takia apua tarvitaan.

3) Digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet

7. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Tietoverkkojen ongelmiin, kuten vääristellyn tiedon jakamiseen, vihapuheeseen ja verkkohäirintään on tarpeellista puuttua. Samalla kuitenkin yhteisen digitaalisen tilan tarpeellista sääntelyä väärinkäytetään poliittisten tarkoitusperien ajamiseksi, joten on tärkeä varmistaa, että sääntely tehdään puolueettomalla tavalla, joka ei loukkaa sananvapautta ja yhdenvertaisuutta.

Nykyään keskeisessä roolissa ovat isot yritykset, kuten Facebook, Twitter, Instagram ja niin edelleen, ja niiden yhteiseen tilaan liittyvä vallankäyttö ja niiden toiminnan sääntely on keskeinen asia huomioida.

8. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

Esimerkiksi Facebook tekee yhteistyötä Israelin hallituksen kanssa poistaakseen palestiinalaisten journalistien ja muiden sivuja. Israelin hallitus on yrittänyt saada Euroopan maita rajoittamaan niiden kansalaisten mahdollisuutta arvostella Israelin politiikkaa.

Suomen tulisi toimia aktiivisesti EU:ssa sen eteen, että sananvapaus ja poliittinen ilmaisuvapaus toteutuu, eivätkä ulkopuoliset valtiot vaikuta sen rajoittamiseksi.

4) Yhdenvertaisuuden edistäminen

9. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Yhdenvertaisuuden edistämisen pitäisi olla kiinteä osa ulkopolitiikkaa, ei vain ihmisoikeuspolitiikan sektoria.

Ulkopolitiikan kohdemaan asukkaiden huomioon ottaminen aktiivisina toimijoina on sekin osa yhdenvertaisuusperiaatetta.

10. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

Tällä hetkellä Suomen ulkopolitiikka suhteessa Miehitettyihin palestiinalaisalueisiin ei pohjaudu ihmisoikeusnäkökulmaan. Palestiinalaisten kansalaisyhteisö on jo 15 vuotta ajanut oikeusvetoista lähestymistapaa, jossa on ensisijaista, että palestiinalaisten oikeuksien tulee toteutua, ja poliittiset järjestelyt ovat tälle periaatteelle alisteisia.

Suomi toimii toisin päin: se on omaksunut poliittisen mallin (nk. kahden valtion ratkaisu), joka on ajastaan jäljessä, sen sijaan että se lähestyisi asiaa oikeusvetoisesti. Samalla Suomi sivuuttaa myös palestiinalaisten kansalaisyhteisön, ja jopa kehitysyhteistyöss tukee ohjelmia, jotka ovat palestiinalaisten kansalaisyhteiskunnan linjausten vastaisia. (Kuten yhteishankkeet israelilaisten kanssa, elleivät ne huomioi miehityksestä johtuvaa valtarakennelmaa ja vastusta miehitystä.)

Muuta mahdollista huomioitavaa

11. Millaisia vaikutuksia mielestänne koronaviruspandemialla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen?

Ei kommenttia.

12. Muut huomionne selonteon valmisteluun liittyen

Ei kommenttia.

Kuva: Pöllö (CC BY-SA 3.0)

Scroll to top