Lyhyt versio kirjoituksesta julkaistiin Helsingin Sanomissa 5.4.2012.
Tiistaina 20.3. luovutettiin vetoomus, jossa vaaditaan Suomen ja Israelin välisen asekaupan ja sotilaallisen yhteistyön välitöntä lakkauttamista. Vetoomuksen takana on Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finland ja sen on allekirjoittanut 255 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa. Allekirjoittajien joukossa on mm. ulkoministeri Erkki Tuomioja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, ohjaaja Aki Kaurismäki, kansainvälisen oikeuden ja maailmanpolitiikan professoreita ja Finlandia-voittajia.
Asia herätti keskustelua eduskunnassa: keskiviikon 14.3. täysistunnossa kansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi, että näkemättä nimilistaa hän on täysin vakuuttunut siitä, että pääosa allekirjoittajista on äärivasemmistolaisia diktatuurien tukijoita, jotka ovat kansainvälisissä kysymyksissä aina väärässä.
Muutoin asekauppoja puoltavia lausuntoja ei ole juuri julkisuudessa kuulunut. Julkisen keskustelun on mahdollistanut se, että suuri osa asekauppatiedosta on julkista. Tähän on tulossa muutos: käsiteltävänä on laki, joka tekisi Suomen ja Israelin sotilaallisen yhteistyön yksityiskohdista salaisia. Lakia on perusteltu sillä, että se edesauttaa suomalaisten yritysten toimintaa israelilaisten aseyritysten kanssa, eli se pohjustaa sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Suomen ja Israelin välillä.
Asekaupat ovat jatkumassa keväällä, kun Suomi aikoo hankkia miehittämättömiä lentokoneita Israelista. Israelilaisten yritysten myyntivaltti on aseiden testaaminen armeijan operaatioissa: esimerkiksi hyökkäyksessä Gazaan 2008-2009 Israel surmasi miehittämättömillä lentokoneilla vähintään 87 siviiliä.
Asekaupat ovat ristiriitainen osa Suomen ulkopolitiikkaa. Hallituksen mukaan Israelin sotilasmiehitys on laiton ja pitää lopettaa, mutta samalla Suomi tukee miehittäjän aseteollisuutta: asekauppojen arvo on jo yli 170 miljoonaa euroa. Puolustusministeriö on puolustanut kauppoja sillä, että Israel ei ole kansainvälisen asekauppakiellon kohteena. Tämä on lyhytnäköistä.
Israelin apartheid-politiikan kärjistyessä yleinen mielipide on kääntynyt yhä enemmän sitä vastaan. Kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 2004 antama lausunto, jossa se vaati purkamaan Israelin erottelumuurin oli eräs merkkipaalu. Sen jälkeen esimerkiksi Norjan hallituksen eläkerahasto and the Ruotsin suurin eläkerahasto ovat vetäneet sijoituksensa pois Suomen asekauppakumppani Elbit Systemsistä siksi, että se on osallinen ihmisoikeusrikkomuksiin. Kirkon Ulkomaanapu and the FinnWatch julkaisivat 6.3. raportin suomalaisten yritysten Israelin laittomiin siirtokuntiin liittyvästä toiminnasta, ja asiaan kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota.
On vain ajan kysymys, koska Israel on taas asekauppakiellossa, kuten vuosina 1982-1994. EU-parlamentti äänesti 2002 asekauppasaarron puolesta, mutta EU:n demokratiavajeen takia tällä ei ole juuri merkitystä. Heinäkuussa 2011 eurooppalaiset asekauppaa vastustavat järjestöt vaativat kattavaa asekauppakieltoa Israelille.
Vaikka asehankintoja Israelista tarkastelisi vain puolustusvoimien toimintakyvyn kannalta, ne ovat ongelmallisia. Asekauppakiellon myötä puolustusvoimat voi joutua tilanteeseen, jossa sen ei ole mahdollista saada asianmukaisia varaosia ja huoltoa asejärjestelmilleen.
Sitova kansainvälinen sopimus, joka koskisi asekaupan kaikkia puolia on itseasiassa Suomen ulkoministeriön tavoite. Suomi ajaa YK:ssa ATT (Arms Trade Treaty)-asekauppasopimusta, joka kattaisi tuonnin, viennin ja siirrot. Suomi on esittänyt, että myös huolto, palveluiden vieminen ja teknologinen osaaminen pitäisi ottaa käsittelyyn.
TT vaikuttaisi kauppaan muidenkin valtioiden kanssa. Suomi vei vuonna 2011 tarkkuuskiväärejä Bahrainiin hallitukselle, joka ampui mielenosoittajia, jatkaa aseiden viemistä Egyptiin jonka sotilashallinto tappaa demokratiaa vaativia kansalaisia ja hyväksyi viime joulukuussa 150 miljoonan euron asekaupan Saudi-Arabiaan, jonka ihmisoikeustilanne ei kestä minkäänlaista tarkastelua.
Asekauppojen poliittiset linjaukset ovat ulkoministeriön vastuulla, ja suurin osa kaupoista on tehty aikana, jolloin Erkki Tuomioja oli ulkoministerinä. Vuonna 2010, ollessaan oppositiossa, Tuomioja allekirjoitti vetoomuksen ja sanoi ettei Israelia voi enää kohdella normaalina asekauppakumppanina. Nyt Tuomioja on taas ulkoministeri. Hänellä oli rohkeutta vastustaa julkisesti asekauppoja Saudi-Arabian kanssa, nyt vuorossa on Israel.
Hallituksen tulisi seistä oman linjauksensa takana, jonka mukaan ihmisoikeudet ovat tärkeällä sijalla Suomen ulkopolitiikassa. Ei tarvitse odottaa kansainvälisiltä instituutioilta lupaa, että voi lopettaa asekaupat apartheid-valtion ja diktatuurien kanssa: Suomen ulkopolitiikasta päätetään Helsingissä, ei Brysselissä tai New Yorkissa.
Syksy Räsänen on Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finlandin hallituksen jäsen.