{"id":6264,"date":"2017-11-20T20:13:35","date_gmt":"2017-11-20T18:13:35","guid":{"rendered":"http:\/\/www.icahd.fi\/?p=6264"},"modified":"2018-07-07T11:40:07","modified_gmt":"2018-07-07T08:40:07","slug":"yeela-raanan-beduiinien-oikeuksien-puolustaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.icahd.fi\/en\/yeela-raanan-beduiinien-oikeuksien-puolustaja\/","title":{"rendered":"Yeela Raanan, beduiinien oikeuksien puolustaja"},"content":{"rendered":"
<\/p>\n
Julkaistu AntroBlogissa 13.11.2017:\r\nhttps:\/\/antroblogi.fi\/2017\/11\/beduiinien-oikeuksien-puolustaja\/<\/pre>\n
Yeela Raanan, beduiinien oikeuksien puolustaja<\/h1>\n<\/header>\n
\n
\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n
<\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
Lokakuun lopulla Helsingiss\u00e4 vierailivat israelilaiset ihmisoikeusaktivistit Yeela Raanan<\/b> and the Attia Al-Asam<\/b>, Suomeen heid\u00e4t olivat kutsuneet ICAHD<\/span> Finland<\/i> (Israeli committee against house demolition) ja Suomen rauhanpuolustajat<\/i>. Raanan on antropologi, ihmisoikeusaktivisti ja yliopistonopettaja. Sain kunnian em\u00e4nn\u00f6id\u00e4 heit\u00e4 kotonani l\u00e4hes viikon, jolloin meill\u00e4 oli runsaasti aikaa keskustella arjesta ja politiikasta Israelissa sek\u00e4 beduiinien asemasta samaisessa maassa.<\/p>\n
Molemmat ty\u00f6skentelev\u00e4t kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4, joka taistelee beduiinien kansalaisoikeuksien puolesta. Regional Council of Unrecognised Villages<\/i> (RCUV<\/span>) on Israelissa rekister\u00f6ity ruohonjuuritason j\u00e4rjest\u00f6, joka edustaa Negevin aavikolla olevia kyli\u00e4 ja yhteis\u00f6j\u00e4, joiden olemassaoloa Israel ei tunnusta. J\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4tavoitteena on taata beduiineille oikeus maahan ja tuoda peruspalveluja heid\u00e4n asuinalueilleen. Raanan on Israelin juutalainen ja Al-Asam Israelin palestiinalainen beduiini Negevist\u00e4.<\/p>\n
Israelissa arabiv\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 sorretaan. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat Etel\u00e4-Israelissa Negevin aavikolla asuvat beduiinit. Heid\u00e4n asuttamansa alue, Negevin aavikko, on Saharan jatketta. Siell\u00e4 aavikko muuttuu v\u00e4hitellen vehre\u00e4mm\u00e4ksi ja soveltuu sek\u00e4 paimentolaisuuteen ett\u00e4 viljelemiseen, jotka ovat\u00a0perinteisesti olleet t\u00e4rke\u00e4 osa Negevin beduiinien toimeentuloa ja el\u00e4m\u00e4ntapaa. Maanviljelyn edellytyksen\u00e4 on pysyv\u00e4 oikeus maahan. Israelin valtion kanta on, ett\u00e4 beduiinit ovat nomadeja, joiden ei tarvitse omistaa maata. Paimentolaisuuden leima on tuottanut suuria vaikeuksia beduiineille ja johtanut 70 vuotta kest\u00e4neeseen taisteluun maaoikeuksien puolesta.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\"\"<\/div>\n<\/figure>\n<\/div>\n
\n
\n
Yeela Raanan<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
Haastattelun aluksi Raanan kertoo minulle tarinan mustasta vuohesta, joka on perinteisen beduiinikulttuurin yll\u00e4pit\u00e4misen kannalta keskeisess\u00e4 asemassa. Vuohen karvoista punottiin lankaa telttoihin ja el\u00e4inten maitoa k\u00e4ytettiin ruoanlaitossa. El\u00e4imet ovat erityisen hyvin sopeutuneet asumaan aavikolla, koska p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 vedell\u00e4 ja karkealla rehulla. Aavikon ekosysteemi on my\u00f6s riippuvainen vuohista\u2009\u2014\u2009puiden ja pensaiden siemenet kulkeutuvat el\u00e4inten lannassa. Vuonna 1950 Israelin viranomaiset asettivat Musta vuohi -lain, joka kielsi vuohien laiduntamisen. Kiellon mukana osa beduiinien kulttuurista h\u00e4visi. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 musta vuohi on l\u00e4hes kokonaan kadonnut Negevin alueelta. Raanan painottaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on vain yksi tapa joka monien muiden joukossa hankaloittaa beduiinien el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n